Kevät etenee hurjaa kyytiä, kiva :) Pihamaa alkaa olla jo aivan sula ja arvata vain saattaa, kuka on aivan töpinöissään lumen alta paljastuvista uusista tuoksuista. Välillä pimahdetaan aivan totaalisesti tuolla pihamaalla. Milloin juostaan rinkiä lasten harava suussa, milloin hyökätään äidin kukkapenkkiin sellaisella loikalla, että ei uskoisi ellei itse näkisi :D Pihatyöt ovatkin sattuneesta syystä vielä ihan alkutekijöissään (kun ei nykyään meinaa tuosta haravoinnistakaan mitään tulla.......!)
Ollan tässä Tyynen kanssa jonkin aikaa harjoiteltu ihan perusjuttuja, kuten luokse tuloa, istumista ja maahan menemistä. Täytyy kyllä sanoa, että neitihän on varsinainen v ä l k k y ! Siis oikeasti! (enkä vedä tässä yhtään kotiin päin :)) Miten se voikin tajuta heti mistä on kysymys. Tyyne se jaksaa yllättää meikäläisen päivä toisensa jälkeen. Siis, luoksehan tullaan jo ihan sujuvasti ainakin näin kotipiirissä, istuminenkin ok ja maahan menokin ollaan ymmärretty.
Ollaan käyty tutustumassa kaupungin vilinään, on päästy nuuskimaan vuohia navetassa ja sopivan välimatkan päästä kissojakin tavattu. Pihamaalta pongattiin tässä muuan päivä orava, jonka kanssa Tyyne ottikin mittaa synkän tuijotuksen merkeissä. Neiti osoittautuikin pitkäjänteisemmäksi siinä kisassa ja oravalta ote herpaantui ensimmäisenä. Eli, varsin eläimellistä meno on ollut ;)
Matokuuri tuli myös syötyä ja sain varattua ajan ensimmäiseen rokotukseen, huih. Meikäläistä tietysti perinteisesti jännittää nämä lasten rokotukset........
 |
| Tyyne, missäpäs muualla, kuin äidin kukkapenkissä :) |
 |
| Totaalinen simahdus, pitkä ulkoilurupeama takana..... |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti