Ensimmäinen rokotus takana päin, samoin kuin ensimmäiset koiratreffit

Käväistiin tässä hiljattain Tyynen kanssa ensimmäisessä rokotuksessa. Täytyy sanoa, että kyllä neitiä pelotti. Pöydällä oltiin aivan vetelänä, vaikka kotona harjoiteltaessa homma sujui aina tosi loistavasti. Itse pistämistä Tyyne ei kyllä ehtinyt huomatakkaan, oli sen verran taitava lääkäri asialla. Mutta kaikki muu olikin sitten vähän liian jännittävää. Tyyne näki odotustilassa  v a l t a v a n  ison koiran. No, koiranhan ei tarvinnut paljoa ääntä päästää, kun neidiltä luiskahti pisut meikäläisen syliin. Toiset lirut luiskahti, kun päästiin varsinaiseen toimenpidehuoneeseen. Mutta jotain hyvääkin sentään, ei siis mitään piikkipaniikkia, ja toimenpiteen jälkeen Tyyne sai rauhassa tutustua paikkaan, ja päästiin lähtemään kotimatkalle jo ihan reippain mielin.

Hyviä uutisia autoilurintamalta. Enää ei itkeskelläkkään koko matkaa, jeeeeees! Synkimpinä hetkinä ehdin jo miettiä kuulosuojainten hommaamista, on nimittäin ollut sen verran kova meteli autossa. Mutta, nyt näyttää siltä, että automatkat alkavat pikku hiljaa sujumaan ilman itkeskelyjä :)

Vappuaattona käytiinkin sitten tapaamassa tuttavien kaksivuotiasta collie narttua. Meikäläinen kyllä jännitti hurjasti tätä tapaamista..... mutta onnekseni sain huomata, että se oli aivan turhaa. Nämähän olivat Tyynen ensimmäiset koiratreffit, eli kaiken kaikkiaan erittäin tärkeä tapaaminen oli kyseessä. Alussa neitiä vähän jännitti, mutta hyvin nopeasti jännitys muuttui uteliaisuudeksi, ja lopulta Tyyne haastoikin jo kaveria leikkiin :) Tämä Taika tyttö oli kyllä todella rauhallinen ja fiksu, ettei parempaa kaveria tähän tarkoitukseen olisi voinut saada. Mukavaa, kun Tyynelläkin on nyt joku koiratuttu, jota voidaan aina silloin tällöin käydä moikkaamassa.

Mökillä koettiin samaisena päivänä pieniä jännityksen hetkiä, kun irtokoira tupsahti pihamaalle kuin tyhjästä. Onneksi hoksasin tulijan ajoissa, ennen kuin koirat ehtivät toisiaan huomaamaan. Sain otettua Tyynen  turvaan syliin ja hipsimme muina miehinä sisälle mökkiin. Näistä irtokoirista kun ei koskaan tiedä...... 

Tyyne tarkkailee sorsapariskunnan puuhastelua vastarannalla.

Tyyne, yksinäinen haaveilija :)

Tyyne tekee tuttavuutta Taika tytön kanssa.

Mökkeilyä pääsiäisen pyhinä

Pääsiäisenä Tyyne pääsi ensimmäistä kertaa maistamaan mökkielämää. Hyvin näytti neiti viihtyvän, oli niin paljon uutta ihmeteltävää ja ah niin mahtava ilma! Tyynellä näyttää olevan joku ihmeen intohimo veteen. Mökilläkin oli jatkuvasti kastelemassa tassujaan sulaneessa rantavedessä. Kiipesipä huimuuksissaan myös aivan olemattoman jäälautan päälle. No, sitä kun on vielä tässä vaiheessa enemmän intoa kuin älyä, niin huonostihan siinä kävi. Neiti humpsahti veteen ja kasteli masukarvansa. Mutta eipä tuo Tyyne ollut tapahtuneesta moksiskaan, vaan olisi uusinut tekosensa, ellei oltaisi houkuteltu "uitettua koiraa" aurinkoon vähän kuivattelemaan. Kotonakin Tyyne on tunkemassa itseään suihkuun mukaan. Aika rohkeasti se tulee aina vaan lähemmäksi ja lähemmäksi, kastellen joka kerta vähän enemmän turkkiaan.

Nirsosta länderistä ei ollut tietoakaan, kun neiti nirppanokka pääsi nautiskelemaan ruokansa luonnon helmassa :) Oli kyllä hauska seurata Tyynen touhottamista luidensa kanssa. Niitä se kaiveli milloin peltoon, milloin metsään. Sitten käytiin taas pois noutamassa, ja taas kätkettiin uuteen paikkaan. Oli kyllä neiti elementissään :D

Meikäläinen sai sitten ollakkin koko ajan vähän varpaillaan (eli ei ehkä niinkään rentouttava mökkikeikka meikäläisen osalta). Mökiltä kun löytyy kaikennäköisiä pieniä länderin mentäviä kolosia. Myös kyykäärmeet eivät ole mikään outo ilmestys siellä näin keväisin. Eli, ei parane neitiä silmistään hetkeksikään laskea. Tyyne tulee myös koko ajan yhä rohkeammaksi liikkeissään, vähän liiankin kanssa. Tutkimusmatkat meinaavat luiskahtaa vähän liiankin etäälle kotipihasta.

Mutta, kaiken kaikkiaan onnistunut, mukava mökkireissu. Tyynekin on taas monta kokemusta rikkaampana :) 

Mitä kaikkea jännää veden alta paljastuukaan???

Kas, hyvä pisupaikka.
Tässä klosetissa huuhtelukin pelaa moitteettomasti ;)

Tyyne nautiskelee ateriasta luonnon helmassa.

Tässä ollaan luun kätkemispuuhissa.

Kevättöpinöitä ja pientä alkeiskoulutusta

Kevät etenee hurjaa kyytiä, kiva :) Pihamaa alkaa olla jo aivan sula ja arvata vain saattaa, kuka on aivan töpinöissään lumen alta paljastuvista uusista tuoksuista. Välillä pimahdetaan aivan totaalisesti tuolla pihamaalla. Milloin juostaan rinkiä lasten harava suussa, milloin hyökätään äidin kukkapenkkiin sellaisella loikalla, että ei uskoisi ellei itse näkisi :D Pihatyöt ovatkin sattuneesta syystä vielä ihan alkutekijöissään (kun ei nykyään meinaa tuosta haravoinnistakaan mitään tulla.......!)

Ollan tässä Tyynen kanssa jonkin aikaa harjoiteltu ihan perusjuttuja, kuten luokse tuloa, istumista ja maahan menemistä. Täytyy kyllä sanoa, että neitihän on varsinainen  v ä l k k y ! Siis oikeasti! (enkä vedä tässä yhtään kotiin päin :)) Miten se voikin tajuta heti mistä on kysymys. Tyyne se jaksaa yllättää meikäläisen päivä toisensa jälkeen. Siis, luoksehan tullaan jo ihan sujuvasti ainakin näin kotipiirissä, istuminenkin ok ja maahan menokin ollaan ymmärretty.

Ollaan käyty tutustumassa kaupungin vilinään, on päästy nuuskimaan vuohia navetassa ja sopivan välimatkan päästä kissojakin tavattu. Pihamaalta pongattiin tässä muuan päivä orava, jonka kanssa Tyyne ottikin mittaa synkän tuijotuksen merkeissä. Neiti osoittautuikin pitkäjänteisemmäksi siinä kisassa ja oravalta ote herpaantui ensimmäisenä. Eli, varsin eläimellistä meno on ollut ;)

Matokuuri tuli myös syötyä ja sain varattua ajan ensimmäiseen rokotukseen, huih. Meikäläistä tietysti perinteisesti jännittää nämä lasten rokotukset........

Tyyne, missäpäs muualla, kuin äidin kukkapenkissä :)

Totaalinen simahdus, pitkä ulkoilurupeama takana.....

Tyyne neiti jo 10 viikkoa vanha

Arki sujuu lennokkaasti. Perheen rutiinitkin alkavat pikku hiljaa Tyyne neidin kanssa loksahdella kohdalleen. Onhan tässä jo ollut kaksi viikkoa aikaa tutustua puolin jos toisin. Nämä ensimmäiset pari viikkoa ollaankin pyhitetty ihan uuteen kotiin ja perheeseen tutustumiseen. Muutamaan vieraaseenkin Tyyne on jo saanut tehdä tuttavuutta. Kovasti kaikki vieraat neitiä kiinnostaa, vaan aikansa ottaa, ennen kuin Tyyne rapsuteltavaksi antautuu.

Ulkoiltu on paljon, sen verran lämpimämpi keli on onneksi ollut. Tyyne nauttii, kun saa juosta karvat suorana jos jonkinlaisessa rapakossa ja tonkia kuono mullassa äidin kukkapenkissä ...... argh! Koti onkin sitten kuin hävityksen kauhistus. Joka paikka täynnä pieniä kurasia tassun jälkiä :)

Tulevalla viikolla olisi sitten tarkoitus järjestää muutama kyläreissu. Pääsee Tyynekin vähän laajentamaan maailmankatsomustaan :) Valjaisiin totuttelua myös edessä, tähän asti ollaankin juostu ihan villinä ja vapaana.

Olen yrittänyt epätoivon vimmalla saada Tyynestä edes jollain lailla julkaisukelpoista videonpätkää. Voin kertoa, että helppoa se ei ole ollut! Neiti yleensä vilahtaa kuvaruudussa sekunnin pari, on meno normaalisti sen verran villiä. Liitän tuonne loppuun videonpätkän, jonka onnistuin hikisesti saamaan aikaan. Tässä ensin muuta kuva viime päiviltä.

Tyyne juuri yllätetty tonkimasta äidin kukkapenkkiä!

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita :)
Tyyne ja Sofia laskemassa mäkeä.

Olkoon tämä nyt vaikka Tyynen 10 viikkoiskuva.

Säkkituoli taitaa olla Tyynelle mieluisin
paikka vetäistä pikku päikkärit.

Tyyne yrittää kuumeisesti ratkaista tehtävää,
miten namin saa siepattua kennon pohjalta,
kun ei sinne kuonokaan tahdo yltää.

No, tässä ollaan ihan muuten vaan sievänä :)

Aarteenetsintää ja muita arkisia tuhinoita

Eilen aloitettiin aarteenetsintäharjoittelut. Täytyy nyt todella keksiä neidille mielekästä tekemistä, että jättäisi vähemmälle lahkeiden ja käsien pureskelun..... murrrr! Laitoin pyyhkeen lattialle, jonka alle sitten piilotin namin. Etsinnät sujuivatkin oikein hyvin, ja Tyynekin näytti olevan täydellä kympillä mukana. Ei se ollutkaan mikään läpihuutojuttu, vaan neiti joutui tovin askartelemaan pyyhkeen parissa, ennen kuin aarre löytyi. Tästä on hyvä jatkaa ja ajan kanssa vaikeuttaa harjoituksia :)

Eilen oli vähän jännät paikat, kun Tyyne oli käymässä isännän kanssa pihalla. Naapuriin oli tullut koiravieras käymään, ja sekin näytti juoksentelevan vapaana. Tyyne seurasi naapurissa juoksentelevaa Hovawarttia häntä pystyssä, tarkkana kuin porkkana, mutta onneksi toinen osapuoli ei neitiä huomannut. Joten, mitään odottamatonta kohtaamista ei tapahtunut, vaan isäntä ja Tyyne poistuivat sisälle vähin äänin.

Kynnetkin tuli sitten ensimmäisen kerran leikattua. Täytyy sanoa, että hyvinhän se sujui....... Niin, sujuihan se, kun neiti nukkui makeasti koko toimituksen ajan :D

Tää oli niin hauska :) Kolme tytön tylleröistä katsomassa
Pikku Kakkosta. Tyynekin pyllöttää siinä säkkituolien välissä,
hyvä kun ei takapuoli lattialle tipahda :)

Selvää puutarhuriainesta
Taidan saada kesäksi apulaisen puutarhaan :)

Tästä oli pakko napata kuva. Kun kuva otettiin,
oli kotona melkoinen meteli. Isäntä purki yläkerrassa
vaatehuoneen hyllyjä, ja melu oli tosiaan sen mukainen.
Tyynepä ei ollut metelistä moksiskaan, vaan päätti
sitten heittäytyä nukkumaan.